Opintojaksolla osaamistavoitteina oli tavoitteellisten lasten ja nuorten liikuntapalvelujen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaaminen eri toimintaympäristöissä.
Minulla itselläni tavoitteena oli saada lisää kokemusta ja tietoa lasten ja nuorten kanssa toimimisesta, sillä tavoitteenani on tulevaisuudessa tehdä töitä koulumaailmassa liikunnanopettajana.
Opintojakson tehtävät
Opintojaksoon kuului erilaisia ja mielenkiintoisia tehtäviä, joissa pääsi kehittämään itseään opintojakson osaamistavoitteet saavuttaakseen.
Opintojakson tehtävien aiheena toimi:
Liikuntaympäristö, liikunnan eri muodot pienillä lapsilla, lasten ja nuorten liikuntasuositukset, hyvä valmentaja, webinaarit, kouluympäristö sekä sähköinen portfolio, missä tuodaan esille omaa oppimista osaamistavoitteisiin nähden.
Liikuntapalveluiden suunnittelu
Opintojakson aikana pääsin suunnittelemaan erilaisia kokonaisuuksia erikohderyhmille. Opintojakson aikana suunnittelimme parin kanssa 3 tuokiosuunnitelmaa 1-6- vuotiaille lapsille. Tuokiosuunnitelmien tekemisen myötä tutustuin lasten varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Lapsien tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin, josta vauhdikasta aktiivisuutta tuli olla 1 tunti ja kevyttä liikuntaa/reipasta ulkoilua 2 tuntia (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 14). Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016) mukaan päivään tulisi kuulua myös rauhallista arjen touhuilua ja välttää yli pitkiä istumisen jaksoja, riittävää unta ja lepoa unohtamatta. Tuokiosuunnitelmien tekeminen pienille lapsille kasvatti käsitystäni, mitä pienet lapset osaavat/pitäisi osata tehdä tietyn ikäisenä. Tuokiosuunnitelmat sekä opintojakson aikana suoritettu skidireili lapselle kasvatti käsitystäni lasten motorisesta kehityksestä.
Motorinen kehitys vaikuttaa lapsen kokonaiskehitykseen sekä kasvuun. Motoriset taidot ovat vahva perusta lapsen touhuilulle ja liikkumiselle. Lapsi oppii motoriset perustaidot parhaiten 2-7-vuoden iässä, kuitenkin yksilölliseen tahtiin. Lapsen taitojen kehittymistä on tärkeä tukea aktiivisesti eri harjoittelumahdollisuuksin. Taitojen kehittymisen seuranta on myös erittäin tärkeää. (Innostun liikkumaan 2018, 6). Skidireiliin liittyvien tehtävien myötä opin paljon lapsen motoristen taitojen oppimiseen liittyvistä haasteista ja niiden tukemisesta.
Lasta voi tukea motorisia taitoja vaativissa tehtävissä monilla tavoin. Lapsen kannustaminen on erittäin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan se vaikuttaa lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Tehtäviä voi myös soveltaa lapsen haasteiden mukaan. Menetelmissä, välineissä sekä ympäristössä on paljon valinnanvaraa. Mielikuvat ja lapsen omat ongelmanratkaisutaidot on hyvä pitää muistissa. Haasteita ei kannata, eikä saa pelätä. Vaikeita asioita tulee harjoittaa ja antaa tarpeeksi aikaa niiden tekemiseen. Tässä kannustamisella iso rooli! Aika ja toistot ovat tärkeitä. Lapsen motivointi on todella tärkeää, jotta hän jaksaa harjoitella. Motivoitunut lapsi oppii paremmin. Kaikki edellä mainitut asiat motivoivat lasta. Lapsen on tärkeä saada positiivia liikkumiskokemuksia. (Innostun liikkumaan 2018, 38).
Tuokiosuunnitelmien suunnittelun sekä skidireili tehtävien myötä osaan suunnitella pienille lapsille tavoitteellisia ohjaustunteja lasten liikuntasuositukset sekä motorinen kehitys ja oppiminen huomioon ottaen.
Opintojakson aikana meidän tuli suunnitella myös alakoululuokalle toiminnallinen oppitunti sekä yläasteikäisille, jokin vapaavalintainen liikuntaharjoitus. Näistä tehtävistä toiminnallisen oppitunnin suunnittelu oli kohdallani opettavaisempi, sillä toiminnallinen harjoittelu oli minulle uusi asia. Vaikka suunnittelin toiminnallisen oppitunnin kuvitteelliselle koululle, antoi tehtävä todella hyvän kuvan toiminnallisesta oppimisesta ja sen käyttämisestä eri aineiden opetukseen.
Toiminnallisella oppimisella tarkoitetaan oppimista, johon hyödynnetään toimintaa ja tekemistä oppimistavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallinen oppiminen ei tarkoita liikkumista oppimistehtävien välillä. (Koskenkari 2021, 4). Toiminnallisessa oppimisessa liikunta ei ole pääroolissa, vaan se tulee hyvänä sivutuotteena sekä toimii apukeinona saavuttaa opetettavan aineen tavoitteet (Koskenkari 2021, 3–5). Lisäksi Leskisen, Jaakkolan & Norrenan (2016) mukaan toiminnalliseen oppimiseen kuuluu oppilaan aktiivinen toiminta ja ajatteleminen oppimisprosessin aikana. (Luukka & Valtanen 2019, 9).
Toiminnallisuus lisää oppilaan aktiivisuutta ajattelun osalta sekä on kokemuksellista ja oppilaiden vuorovaikutusta edistävää. Aktiivisuutta lisääviä oppimismenetelmiä ovat esimerkiksi, ryhmätyöt, väittelyt, leikit, projektit, draama, roolileikit, tutkimustehtävät sekä yhteistoiminnallinen oppiminen. (Koskenkari 2021, 2). Toiminnallinen oppinen edistää oppimista liikkeen avulla, sillä Karvosen (2009) mukaan liike auttaa oppilasta liittämään uudet tiedot, taidot ja kokemukset osaksi hermoverkkoja (Luukka & Valtanen 2019, 16). Toiminnallinen oppiminen myös kehittää lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Toiminnallisen oppimisen erilaisten tehtävien parissa oppilaiden tulee ottaa toiset huomioon, ratkaista keskinäisiä ristiriitoja, kuunnella toisia oppilaita sekä harjoitella monia muita sosiaalialisia taitoja (Koskenkari 2021, 2).
Tehtävien myötä osaan suunnitella myös kouluikäisille tavoitteellisia oppitunteja.
Liikuntapalveluiden toteutus
Opintojakson aikana ei valitettavasti päässyt toteuttamaan omia suunnitelmia niin paljon kuin olisin toivonut. Suuri syy tälle oli vallitseva covid-19 tilanne. Toivoin, että opintojakson aikana pääsisi mahdollisimman paljon toimimaan lasten ja nuorten kanssa ja vuorovaikuttamaan heidän kanssaan, sillä tavoitteenani on työskennellä tulevaisuudessa koulumaailmassa. Lisäksi myös nuorten valmentaminen kiinnostaa minua jonkin verran. Opintojakson aikana opettajan/valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys nuorten kanssa toimiessa tuli esille hyvin hyvä valmentajatentin ja -esseen myötä.
Nykymaailmassa hyvä valmennus on ihmisen valmentamista (Hämäläinen 2019, 4). Hyvän valmentajan resepti pohjautuukin ihmisen valmentamiseen. Valmentamisessa korostuva vuorovaikutteisuus vaatii valmentajalta hyviä sosioemotionaalisia taitoja. Valmentajan on tutustuttava urheilijoihinsa ja kyettävä rakentamaan luottamussuhde. Valmentaminen on yhteistyötä valmentajan ja valmennettavan välillä. Valmentajan tulisi mahdollistaa urheilijan kehittyminen ja hänen tavoitteidensa saavuttaminen. Varsinkin lasten ja nuorten kanssa toimiessa hyvä valmentaja toimii heidän tukenansa ja turvana. Kaikkea tätä auttaa hyvä luottamussuhde urheilijaan sekä valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaidot. Sama pätee myös, esimerkiksi liikunnanopettajana toimiessa, jolloin opettajan omat tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat paljon siihen, kokevatko lapset ja nuoret koululiikunnan myönteisenä vai negatiivisena.
Opintojakson aikana pääsin toteuttamaan käytännössä yläasteikäisille suunnitellun liikuntaharjoituksen sekä lapsen motoristen taitojen havainnointiin keskittyvän skidireilin. Pidin liikuntaharjoituksen Salibandyseura Kajaanin Papaksen C-pojille. Tunnin teemaksi sovimme poikien valmentajan kanssa hauskanpidon arjen ja harjoitusten keskelle. Kävimme “pellailemassa” ulkojäille. Tunnin toteutus sujui hyvin ja sain luotua hyvän ilmapiirin tunnille. Vuorovaikutus toimi poikien kanssa hyvin ja harjoitusten ohjaaminen onnistui suunnitelmien mukaan.
Skidireilin toteuttaminen oli mielenkiintoinen kokemus, jossa pääsi seuraamaan lapsen motorisia taitoja. Skidireilin suorittamiseen oli valmiit materiaalit, joita pääsin soveltamaan temppuradan kautta käytäntöön. Skidireilin toteutus sujui ohjeiden mukaan ja sain selville lapsen motoriset taidot.
Ohjaukset, jotka pääsin toteuttamaan tukivat opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Tietysti olisi ollut mukava toteuttaa enemmän ohjauksia ja saada lisää oppia käytännön kokemusten kautta. Koen kuitenkin pystyväni toteuttamaan tavoitteellisia liikuntapalveluita lapsille ja nuorille.
Liikuntapalveluiden arviointi
Opintojaksolla pääsin myös omien tehtävien itsearvioinnin lisäksi arvioimaan luokkakavereiden tehtävien myötä eri kokonaisuuksia. Pääsin arvioimaan luokkakavereiden tekemiä tuokiosuunnitelmia, hyvä valmentaja esseen sekä liikuntaympäristön kehittämissuunnitelman. Lisäksi arvioimme myös toistemme pitämiä webinaareja. Ulkopuolisten tehtävien arviointi kasvattaa myös aina omaa tietoa sekä haastaa ajattelua palautteen antamisen myötä. Toisten pienille lapsille tekemien tuokiosuunnitelmien arviointi toi eniten uusia ideoita ja mahdollisuuksia omien ohjausten kehittämiseen huomioon ottaen pienten lasten motoriset taidot.
Opintojakson aikana tehdyt lukuisat itsearvioinnit, saadut ja annetut vertaispalautteet ovat kehittäneet omia arviointitaitojani huomattavasti. Koen, että opintojakson tehtävät ovat kehittäneet arviointitaitojani osaamistavoitteisiin nähden. Koen pystyväni arvioimaan erilaisia tavoitteellisia liikuntapalveluita monipuolisemmin, syvemmin sekä niiden keskeisimmät kohdat esille nostaen. Itsearviointi- sekä vertaisarviointitaidoissani on myös vielä kehitettävää.
Erilaiset toimintaympäristö
Opintojakson osaamistavoitteina oli tavoitteellisten liikuntapalveluiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaaminen eri toimintaympäristöissä. Opintojakson aikana kyseisiä tavoitteita on päässyt harjoittamaan monissa eri toimintaympäristöissä.
Eri toimintaympäristöissä olen päässyt eniten harjoittelemaan tavoitteellisten liikuntapalveluiden suunnittelua. Suunnittelua pääsin toteuttamaan pienten lasten parissa, kouluympäristössä sekä myös mielenkiintoisen tehtävän parissa liikuntaympäristössä. Sain paljon uutta kokemusta ja tietoa, kuinka suunnitella erilaisia liikuntapalveluita eri toimintaympäristöissä. Tavoitteellisten liikuntapalveluiden toteutusta pääsin käytännössä tekemään harmillisesti vain “vapaa-ajalla” yhden lapsen kanssa sekä yläkouluikäisten kanssa. Koen kuitenkin, pystyväni toimimaan ja ohjaamaan erilaisia ryhmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Arviointia pääsin toteuttamaan päiväkoti/pienten lasten kerhotoiminnassa, valmennus ja kouluympäristössä sekä liikuntaympäristössä.
Kokonaisuutena osaamiseni on kehittynyt opintojakson osaamistavoitteiden mukaisesti. Kykenen suunnittelemaan, toteuttamaan sekä arvioimaan tavoitteellisia liikuntapalveluita eri toimintaympäristöissä.
Lähteet
Hämäläinen, K. (2019). Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen olympiakomitea. Viitattu. 25.3.2021. https://www.suomenvalmentajat.fi/site/assets/files/3199/lasten_ja_nuorten_valmentaminen_kirsi_hamalainen_1_2_2019.pdf
Innostun liikkumaan. (2018). Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa. Viitattu. 24.3.2021. https://innostunliikkumaan.fi/wp-content/uploads/2020/02/Motoriikan_haasteet_netti.pdf
Koskenkari, S. (2021). Toiminnallinen oppiminen. Viitattu. 24.3.2021. https://devmoodle.kamit.fi/pluginfile.php/118935/mod_resource/content/1/Toiminnallinen_oppiminen_Koskenkari.pdf
Luukka, J. & Valtanen, R. (2019). Liikkeeseen painottuva toiminnallinen opetus oppimisprosessin eri vaiheissa. Kanditaatintyö. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 24.3.2021. Luukka, J. Valkonen, R. 2019. .pdf (kamit.fi)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Viitattu. 24.3.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/75405/OKM21.pdf
Vili-Petteri`s 