Opintojaksolla osaamistavoitteina oli tavoitteellisten lasten ja nuorten liikuntapalvelujen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaaminen eri toimintaympäristöissä.

Minulla itselläni tavoitteena oli saada lisää kokemusta ja tietoa lasten ja nuorten kanssa toimimisesta, sillä tavoitteenani on tulevaisuudessa tehdä töitä koulumaailmassa liikunnanopettajana.

Opintojakson tehtävät

Opintojaksoon kuului erilaisia ja mielenkiintoisia tehtäviä, joissa pääsi kehittämään itseään opintojakson osaamistavoitteet saavuttaakseen.

Opintojakson tehtävien aiheena toimi:

Liikuntaympäristö, liikunnan eri muodot pienillä lapsilla, lasten ja nuorten liikuntasuositukset, hyvä valmentaja, webinaarit, kouluympäristö sekä sähköinen portfolio, missä tuodaan esille omaa oppimista osaamistavoitteisiin nähden.

Liikuntapalveluiden suunnittelu

Opintojakson aikana pääsin suunnittelemaan erilaisia kokonaisuuksia erikohderyhmille. Opintojakson aikana suunnittelimme parin kanssa 3 tuokiosuunnitelmaa 1-6- vuotiaille lapsille. Tuokiosuunnitelmien tekemisen myötä tutustuin lasten varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Lapsien tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin, josta vauhdikasta aktiivisuutta tuli olla 1 tunti ja kevyttä liikuntaa/reipasta ulkoilua 2 tuntia (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 14). Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016) mukaan päivään tulisi kuulua myös rauhallista arjen touhuilua ja välttää yli pitkiä istumisen jaksoja, riittävää unta ja lepoa unohtamatta. Tuokiosuunnitelmien tekeminen pienille lapsille kasvatti käsitystäni, mitä pienet lapset osaavat/pitäisi osata tehdä tietyn ikäisenä. Tuokiosuunnitelmat sekä opintojakson aikana suoritettu skidireili lapselle kasvatti käsitystäni lasten motorisesta kehityksestä.

Motorinen kehitys vaikuttaa lapsen kokonaiskehitykseen sekä kasvuun. Motoriset taidot ovat vahva perusta lapsen touhuilulle ja liikkumiselle. Lapsi oppii motoriset perustaidot parhaiten 2-7-vuoden iässä, kuitenkin yksilölliseen tahtiin. Lapsen taitojen kehittymistä on tärkeä tukea aktiivisesti eri harjoittelumahdollisuuksin. Taitojen kehittymisen seuranta on myös erittäin tärkeää. (Innostun liikkumaan 2018, 6). Skidireiliin liittyvien tehtävien myötä opin paljon lapsen motoristen taitojen oppimiseen liittyvistä haasteista ja niiden tukemisesta.

Lasta voi tukea motorisia taitoja vaativissa tehtävissä monilla tavoin. Lapsen kannustaminen on erittäin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan se vaikuttaa lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Tehtäviä voi myös soveltaa lapsen haasteiden mukaan. Menetelmissä, välineissä sekä ympäristössä on paljon valinnanvaraa. Mielikuvat ja lapsen omat ongelmanratkaisutaidot on hyvä pitää muistissa. Haasteita ei kannata, eikä saa pelätä. Vaikeita asioita tulee harjoittaa ja antaa tarpeeksi aikaa niiden tekemiseen. Tässä kannustamisella iso rooli! Aika ja toistot ovat tärkeitä. Lapsen motivointi on todella tärkeää, jotta hän jaksaa harjoitella. Motivoitunut lapsi oppii paremmin. Kaikki edellä mainitut asiat motivoivat lasta. Lapsen on tärkeä saada positiivia liikkumiskokemuksia. (Innostun liikkumaan 2018, 38).

Tuokiosuunnitelmien suunnittelun sekä skidireili tehtävien myötä osaan suunnitella pienille lapsille tavoitteellisia ohjaustunteja lasten liikuntasuositukset sekä motorinen kehitys ja oppiminen huomioon ottaen.

Opintojakson aikana meidän tuli suunnitella myös alakoululuokalle toiminnallinen oppitunti sekä yläasteikäisille, jokin vapaavalintainen liikuntaharjoitus. Näistä tehtävistä toiminnallisen oppitunnin suunnittelu oli kohdallani opettavaisempi, sillä toiminnallinen harjoittelu oli minulle uusi asia. Vaikka suunnittelin toiminnallisen oppitunnin kuvitteelliselle koululle, antoi tehtävä todella hyvän kuvan toiminnallisesta oppimisesta ja sen käyttämisestä eri aineiden opetukseen.

Toiminnallisella oppimisella tarkoitetaan oppimista, johon hyödynnetään toimintaa ja tekemistä oppimistavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallinen oppiminen ei tarkoita liikkumista oppimistehtävien välillä. (Koskenkari 2021, 4). Toiminnallisessa oppimisessa liikunta ei ole pääroolissa, vaan se tulee hyvänä sivutuotteena sekä toimii apukeinona saavuttaa opetettavan aineen tavoitteet (Koskenkari 2021, 3–5). Lisäksi Leskisen, Jaakkolan & Norrenan (2016) mukaan toiminnalliseen oppimiseen kuuluu oppilaan aktiivinen toiminta ja ajatteleminen oppimisprosessin aikana. (Luukka & Valtanen 2019, 9).

Toiminnallisuus lisää oppilaan aktiivisuutta ajattelun osalta sekä on kokemuksellista ja oppilaiden vuorovaikutusta edistävää. Aktiivisuutta lisääviä oppimismenetelmiä ovat esimerkiksi, ryhmätyöt, väittelyt, leikit, projektit, draama, roolileikit, tutkimustehtävät sekä yhteistoiminnallinen oppiminen. (Koskenkari 2021, 2). Toiminnallinen oppinen edistää oppimista liikkeen avulla, sillä Karvosen (2009) mukaan liike auttaa oppilasta liittämään uudet tiedot, taidot ja kokemukset osaksi hermoverkkoja (Luukka & Valtanen 2019, 16). Toiminnallinen oppiminen myös kehittää lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Toiminnallisen oppimisen erilaisten tehtävien parissa oppilaiden tulee ottaa toiset huomioon, ratkaista keskinäisiä ristiriitoja, kuunnella toisia oppilaita sekä harjoitella monia muita sosiaalialisia taitoja (Koskenkari 2021, 2).

Tehtävien myötä osaan suunnitella myös kouluikäisille tavoitteellisia oppitunteja.

Liikuntapalveluiden toteutus

Opintojakson aikana ei valitettavasti päässyt toteuttamaan omia suunnitelmia niin paljon kuin olisin toivonut. Suuri syy tälle oli vallitseva covid-19 tilanne. Toivoin, että opintojakson aikana pääsisi mahdollisimman paljon toimimaan lasten ja nuorten kanssa ja vuorovaikuttamaan heidän kanssaan, sillä tavoitteenani on työskennellä tulevaisuudessa koulumaailmassa. Lisäksi myös nuorten valmentaminen kiinnostaa minua jonkin verran. Opintojakson aikana opettajan/valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys nuorten kanssa toimiessa tuli esille hyvin hyvä valmentajatentin ja -esseen myötä.

Nykymaailmassa hyvä valmennus on ihmisen valmentamista (Hämäläinen 2019, 4). Hyvän valmentajan resepti pohjautuukin ihmisen valmentamiseen. Valmentamisessa korostuva vuorovaikutteisuus vaatii valmentajalta hyviä sosioemotionaalisia taitoja. Valmentajan on tutustuttava urheilijoihinsa ja kyettävä rakentamaan luottamussuhde. Valmentaminen on yhteistyötä valmentajan ja valmennettavan välillä. Valmentajan tulisi mahdollistaa urheilijan kehittyminen ja hänen tavoitteidensa saavuttaminen. Varsinkin lasten ja nuorten kanssa toimiessa hyvä valmentaja toimii heidän tukenansa ja turvana. Kaikkea tätä auttaa hyvä luottamussuhde urheilijaan sekä valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaidot. Sama pätee myös, esimerkiksi liikunnanopettajana toimiessa, jolloin opettajan omat tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat paljon siihen, kokevatko lapset ja nuoret koululiikunnan myönteisenä vai negatiivisena.

Opintojakson aikana pääsin toteuttamaan käytännössä yläasteikäisille suunnitellun liikuntaharjoituksen sekä lapsen motoristen taitojen havainnointiin keskittyvän skidireilin. Pidin liikuntaharjoituksen Salibandyseura Kajaanin Papaksen C-pojille. Tunnin teemaksi sovimme poikien valmentajan kanssa hauskanpidon arjen ja harjoitusten keskelle. Kävimme “pellailemassa” ulkojäille. Tunnin toteutus sujui hyvin ja sain luotua hyvän ilmapiirin tunnille. Vuorovaikutus toimi poikien kanssa hyvin ja harjoitusten ohjaaminen onnistui suunnitelmien mukaan.

Skidireilin toteuttaminen oli mielenkiintoinen kokemus, jossa pääsi seuraamaan lapsen motorisia taitoja. Skidireilin suorittamiseen oli valmiit materiaalit, joita pääsin soveltamaan temppuradan kautta käytäntöön. Skidireilin toteutus sujui ohjeiden mukaan ja sain selville lapsen motoriset taidot.

Ohjaukset, jotka pääsin toteuttamaan tukivat opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Tietysti olisi ollut mukava toteuttaa enemmän ohjauksia ja saada lisää oppia käytännön kokemusten kautta. Koen kuitenkin pystyväni toteuttamaan tavoitteellisia liikuntapalveluita lapsille ja nuorille.

Liikuntapalveluiden arviointi

Opintojaksolla pääsin myös omien tehtävien itsearvioinnin lisäksi arvioimaan luokkakavereiden tehtävien myötä eri kokonaisuuksia. Pääsin arvioimaan luokkakavereiden tekemiä tuokiosuunnitelmia, hyvä valmentaja esseen sekä liikuntaympäristön kehittämissuunnitelman. Lisäksi arvioimme myös toistemme pitämiä webinaareja. Ulkopuolisten tehtävien arviointi kasvattaa myös aina omaa tietoa sekä haastaa ajattelua palautteen antamisen myötä. Toisten pienille lapsille tekemien tuokiosuunnitelmien arviointi toi eniten uusia ideoita ja mahdollisuuksia omien ohjausten kehittämiseen huomioon ottaen pienten lasten motoriset taidot.

Opintojakson aikana tehdyt lukuisat itsearvioinnit, saadut ja annetut vertaispalautteet ovat kehittäneet omia arviointitaitojani huomattavasti. Koen, että opintojakson tehtävät ovat kehittäneet arviointitaitojani osaamistavoitteisiin nähden. Koen pystyväni arvioimaan erilaisia tavoitteellisia liikuntapalveluita monipuolisemmin, syvemmin sekä niiden keskeisimmät kohdat esille nostaen. Itsearviointi- sekä vertaisarviointitaidoissani on myös vielä kehitettävää.

Erilaiset toimintaympäristö

Opintojakson osaamistavoitteina oli tavoitteellisten liikuntapalveluiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaaminen eri toimintaympäristöissä. Opintojakson aikana kyseisiä tavoitteita on päässyt harjoittamaan monissa eri toimintaympäristöissä.

Eri toimintaympäristöissä olen päässyt eniten harjoittelemaan tavoitteellisten liikuntapalveluiden suunnittelua. Suunnittelua pääsin toteuttamaan pienten lasten parissa, kouluympäristössä sekä myös mielenkiintoisen tehtävän parissa liikuntaympäristössä. Sain paljon uutta kokemusta ja tietoa, kuinka suunnitella erilaisia liikuntapalveluita eri toimintaympäristöissä. Tavoitteellisten liikuntapalveluiden toteutusta pääsin käytännössä tekemään harmillisesti vain “vapaa-ajalla” yhden lapsen kanssa sekä yläkouluikäisten kanssa. Koen kuitenkin, pystyväni toimimaan ja ohjaamaan erilaisia ryhmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Arviointia pääsin toteuttamaan päiväkoti/pienten lasten kerhotoiminnassa, valmennus ja kouluympäristössä sekä liikuntaympäristössä.

Kokonaisuutena osaamiseni on kehittynyt opintojakson osaamistavoitteiden mukaisesti. Kykenen suunnittelemaan, toteuttamaan sekä arvioimaan tavoitteellisia liikuntapalveluita eri toimintaympäristöissä.

Lähteet

Hämäläinen, K. (2019). Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen olympiakomitea. Viitattu. 25.3.2021. https://www.suomenvalmentajat.fi/site/assets/files/3199/lasten_ja_nuorten_valmentaminen_kirsi_hamalainen_1_2_2019.pdf

Innostun liikkumaan. (2018). Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa. Viitattu. 24.3.2021. https://innostunliikkumaan.fi/wp-content/uploads/2020/02/Motoriikan_haasteet_netti.pdf

Koskenkari, S. (2021). Toiminnallinen oppiminen. Viitattu. 24.3.2021. https://devmoodle.kamit.fi/pluginfile.php/118935/mod_resource/content/1/Toiminnallinen_oppiminen_Koskenkari.pdf

Luukka, J. & Valtanen, R. (2019). Liikkeeseen painottuva toiminnallinen opetus oppimisprosessin eri vaiheissa. Kanditaatintyö. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 24.3.2021. Luukka, J. Valkonen, R. 2019. .pdf (kamit.fi)

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Viitattu. 24.3.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/75405/OKM21.pdf

Elinkaaritehtävä

Minun tämänhetkinen oma ammatillinen identiteetti on kehittynyt pienien asioiden summana elämän varrella. Ensimmäinen askeleeni vauvana ei varsinaisesti vaikuta ammatilliseen kehittymiseeni millään tavalla. Se on kuitenkin ollut ensimmäinen askel kohti liikunnallista elämän tapaa ja halua tehdä myös työtä liikunnan parissa. Opin siis kävelemään seitsemän kuukauden iässä ja se on ensimmäinen iso merkkipaalu elämässäni. Tämä on vaikuttanut kehittymiseeni paljon myös myöhemmässä iässä. Olen aina ajatellut, että jos olen osannut kävellä jo seitsemän kuukauden iässä niin osaanhan minä nyt tämänkin tehdä.

Toinen ja kaikista merkittävin asia ajoittuu noin 4–5 vuoden ikään. Minulla on kaksi isoveljeä, jotka ovat minua kolme ja viisi vuotta vanhempia. Pelasimme kesät ja talvet kaikenlaisia pihapelejä ja harrastimme yleisurheilua, hiihtoa sekä mäkihyppyä omalla hiekkamontulla. Isoveljien perässä remuaminen aina ilman minkäänlaista tasoitusta on kehittynyt minua todella paljon. Lisäksi erilaisten lajien päivittäinen harrastamien loi pohjat nykyiselle monipuoliselle liikuntaosaamiselle.

Jolloin tavalla merkittäviä tapahtumia elämän varrella ovat myös ensimmäiset ”oikeat” yleisurheilukisat 7-vuotiaana sekä ensimmäiset hiihtokisat 9-vuotiaana. Ipana olympialaisista sekä Hippohiihdoista toki kultamitaleita oli jo aiemmin. Ensimmäiset Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruus kisat yleisurheilussa ovat myös merkittävä tapahtuma elämän varrelta. Pronssimitali keihäänheitosta pojat 9 sarjasta yli kahdenkymmenen osallistujan joukosta oli kova juttu, mikä innosti vielä enemmän liikkumaan.

Seuraava merkittävä tapahtuma omalla urheilu-uralla, mikä on jälkeenpäin vaikuttanut myös ammatilliseen kehittymiseen, on keihäskoulun aloitus noin 15-vuotiaana. Harjoittelu ja valmennuksessa oleminen on kehittynyt myös omaa ammatillista puolta. Ensimmäiset SM-kisat keihäänheitossa 16-vuotiaana on myös tietynlainen merkkipaalu.

Ammatilliseen kehittymiseen nuorena noin 16-vuotiaana vaikutti erilaisten kerhojen ohjaaminen. Kesäisin ohjasin lapsille jalkapallokerhoa ja talvisin luistelu/leikkikerhoa jäällä.

Lukiossa ammatilliseen kehittymiseen sekä suuntautumiseen vaikuttivat kaikkien liikuntakurssien käynti. Suoritin myös lukion liikuntadiplomin, sillä tiesin hakevani lukion jälkeen liikunta-alalle opiskelemaan.

Koen myös, että varusmiespalveluksen ja siellä johtajakoulutuksen suorittaminen sekä vaativissa tehtävissä toimiminen on kehittänyt minua ammatillisesti. Ryhmän hallinta ja johtaminen kehittyivät huomattavasti. Lisäksi luutnantin kanssa käydyt lukuisat keskustelut jatko-opiskeluista on jäänyt mieleen. Hän kysyi, minulta aina ”haluanko jäädä armeijaan miesten töihin vain lähteä jumppakouluun”. Onneksi Kajaanin ammattikorkeakoulu on laadukkaalla ja monipuolisella opetuksella ylittänyt myös omat odotukseni ja ennakkoluuloni.

Tulevaisuuden elinkaari

Tulevaisuudessa valmistumisen jälkeen minulla on tavoitteena jatkaa opiskelua Jyväskylässä ja suorittaa liikunnanopettajan maisterintutkinto. Tämän jälkeen työllistyä liikunnanopettajana.

Kehittyminen tämänhetkisen koulutuksen aikana 21. vuosisadan taitojen osalta

Luova ajattelu ja työskentely koulutuksen aikana on kehittynyt jonkin verran. Monipuolinen koulutus ja erilaiset tehtävät sekä monet ohjaustilanteet ovat kehittäneet näitä ominaisuuksia.

Innovatiivisten ideoiden ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä toisten kanssa on kehittynyt melko paljon. Varsinkin Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa tehtyjen valmennusopintojen parissa tämä kehittyi.

Kriittinen ajattelu ja asioiden tarkastelu erinäkökulmista on kehittynyt myös jonkin verran erilaisten lähteisiin perustuvien tehtävien parissa.

Kyky ratkaista ongelmia sekä tehdä perusteltuja päätöksiä on kehittynyt myös jonkin verran erilaisten ryhmätöiden parissa sekä akatemiaharjoittelussa.

Tiedon hankinta, käsittely sekä arviointi on kehittynyt melko paljon koulutuksen aikana erilaisten lähteisiin perustuvien tehtävien parissa, esim. kuormitusfysiologian lajianalyysi sekä valmennusohjelmat. Tässä on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää.

Omien ajatusten ilmaisu ja viestintä toisten kanssa on kehittynyt melko vähän, mutta kuitenkin yleisesti kaikkien opintojen seurauksena.

Joustavasti, empaattisesti ja eettisesti kestävällä tavalla toimiminen erilaisten ihmisten kanssa on kehittynyt jonkin verran ja tulee varmasti kehittymään läpi elämän toimiessa erilaisten ihmisten kanssa.

Vastuun ottaminen ryhmän toiminnasta ja yhteisen tiedon rakentamisesta on kehittynyt edelleen jonkin verran koulutuksen aikana erilaisten ryhmätöiden parissa.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tehokkaasti työskentelyssä, vuorovaikutuksessa ja oppimisessa on kehittynyt erittäin paljon koulutuksen aikana yleisesti erilaisten tehtävien parissa.

Oman oppimisen vahvuuksien ja kehittämiskohtien tunnistaminen on kehittynyt jonkin verran monipuolisen koulutuksen ja tehtävien parissa.

Oman osaamisen arvioiminen ja oppimistavoitteiden kehittäminen on kehittynyt jonkin verran yleisesti koulutuksen aikana kaikkien tehtävien parissa.

Ammatillinen asiantuntijuuteni on vahvistunut erittäin paljon koulutuksen aikana varsinkin nyt toisen vuoden aikana. Anatomian, fysiologian ja kuormitusfysiologian kurssit sekä valmennusopinnot urheiluakatemiassa ja yksityisasiakkaan kanssa ovat kehittäneet asiantuntijuutta todella paljon.

Syksyllä 2020 opiskeluissa alkoi mielenkiintoinen ja laaja kurssikokonaisuus (ihmiskehon rakenne, toiminta ja lihashuolto 10op.). Kurssiin kuului anatomian, fysiologian, kuormitusfysiologian sekä lihashuollon opintoja. Kurssi on mielestäni liikunnanohjaajana toimisen kannalta koko ammattikorkeakoulun tärkein. Kurssi meni todella hyvin, sillä anatomian sekä kuormitusfysiologian tentistä sain arvosanaksi 4 ja fysiologiasta 5. Todellisen tähtihetkeni koin kuitenki joululoman vietossa, kun kuormitusfysiologian laji-analyysin arvosana tuli. Se oli 5. Mikään ei ole tuntunut vielä koulu aikana niin hyvältä. Kova työ palkittiin.

Ohessa keihäänheiton laji-analyysistä saatu palaute. Hieman parannettavaakin tietysti pitää jättää =)

Urheilulaji: Keihäänheitto
Arvosana: 5
Palaute
Lajikuvauksessa on tuotu erinomaisesti esiin keihäänheiton keskeisimmät kuormitus fysiologiset tekijät ja säännöt. Tarvittavan vauhtijuoksun ja lähtönopeuden esiintuominen havainnollistaa lajia tarkasti ja analyyttisesti. Myös lähdesynteesiä on käytetty tässä osiossa erinomaisesti. Erinomaista työtä!

Kuvaus päälihaksista ja nivelistä: Päälihakset on kuvattu hyvin lajisuorituksen eri vaiheissa. Näin lukijan on helppo ymmärtää milloin mitkäkin lihakset ovat käytössä. Kaiken kaikkiaan hyvää ja analyyttistä asian käsittelyä. Myös kuva havainnollistaa käytettäviä lihaksia erittäin hyvin. Muistakaa kuitenkin, että myös kuvateksteihin tulee liittää lähdeviittaus. Pääniveliä on käsitelty osiossa melko suppeasti eikä nivelten
osioon ole merkattu yhtään lähdeviitettä.

Energiantuottosysteemit: Tärkein ATP-KP systeemi on kuvattu hyvin ja sen merkitys suorituksessa on kaikkein keskeisin. Aerobisen systeemin merkitystä suorituksen jälkeisessä palautumisessa olisi voinut
pohtia. Lisäksi glykolyysi on suorituksessa käytössä, vaikkakin hyvin vähäisesti. Näiden tuominen esiin olisi lisännyt työn syvyyttä.

Tärkeimmät fysiologiset ominaisuudet: Tässä osiossa on tuotu hyvin esiin räjähtävän voimantuoton
merkitys. Lähtönopeuksien merkitys heiton pituuteen havainnollistaa asiaa hyvin. Myös taulukot tarvittavista fyysisistä ominaisuuksista 65 ja 90 m heittoihin ovat erinomaista fyysisten ominaisuuksien havainnollistamista. Muistakaa myös tässä kuitenkin merkata lähdeviittaus, koska taulukko ei kerro teidän omista tutkimustuloksista. Miesten ja naisten väliset erot -osiossa on käyty läpi keskeisimpiä fysiologisia eroja, mutta siitä puuttuvat lähdeviittaukset kokonaan. Tähän osioon olisi kaivannut yhtä analyyttistä otetta keskeisimmistä fysiologisista ominaisuuksista. Toisaalta juuri edellisessä osiossa oli käyty jo läpi miesten ja naisten eroja suorituskykymuuttujissa.

Asiatekstimäisyys, tekstin tyyli ja oikeinkirjoitus: Teksti on kirjoitettu asiatekstityylin mukaisesti äkillinen passiivissa. Tyyliltään teksti on erittäin analyyttinen ja sopiva lajianalyysiin. Oikeinkirjoitus on hyvällä tasolla.

Lähdeviittaukset ja lähdekirjallisuus: Lähteitä on käytetty työssä reilusti ja ne ovat laadultaan hyvää tasoa.
Myös lähdeviittaukset on merkitty työhön täsmällisesti. Myös yhtä tieteellistä artikkelia on hyödynnetty.

Kokonaisuutena: Analyyttinen ja johdonmukainen kuvaus keihäänheiton fysiologisista vaatimuksista. Työ osoittaa kirjoittajien osaamisen olevan kiitettävällä tasolla.

Hei! Olen Vili-Petteri Helenius ensimmäisen vuoden liikunnanohjaajaopiskelija Kajaanin ammattikorkeakoulussa. 

Yleisesti minulla on vielä paljon kehitettävää tullakseni liikunta-alan ammattilaiseksi. Minulla ei ole paljoa kokemusta liikunta-alasta eikä työelämästä ylipäätään. Lukiosta valmistuttuani menin suoraan armeijaan vuodeksi ja sieltä päästyäni suoraan opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakouluun liikunnanohjaajaksi. Ennen kaikkea minulta puuttuu vielä paljon tietotaitoa. Koen kuitenkin omaavani hyvät valmiudet tullakseni hyväksi liikunnanohjaajaksi. Olen rento ja omaan hyvän heittäytymiskyvyn sekä tykkään esiintyä. Omaan myös nopean oppimiskyvyn ja ennen kaikkea rakastan liikuntaa ja pyrin omalta osaltani innostamaan ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan.  

Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisiin kompetensseihin verrattuna minulla on vielä paljon kehitettävää. Oppimisen taidoissa minulla on kehitettävää niin kriittisen tiedon hankkimisessa, käsittelyssä kuin myös arvioinnissa. Omien oppimistapojen arvioinnissa ja kehittämisessä on vielä varaa kehittyä, sillä koen, että lukiossa oppiminen oli hyvin yksiselitteistä. Kunhan vain luki kokeisiin niin pärjäsi hyvin. Ammattikorkeakoulussa omat oppimisen taidot tulevat varmasti monipuolistumaan ja paranemaan.  

Eettinen osaaminen minulla on ihan hyvällä tasolla. Otan aina vastuun omasta toiminnasta ja sen seurauksista. Otan myös kaikki ihmiset huomioon tasavertaisina heidän etnisestä taustastansa huolimatta. Pyrin aina noudattamaan tasa-arvoisuuden periaatteita sekä ottamaan huomioon kestävän kehityksen. Uskon hyvän eettisen osaamisen olevan lähtöisin jo hyvästä kotikasvatuksesta.  

Työyhteisöosaamisessa minulla on vielä kehitettävää, sillä minulla ei ole paljoa kokemusta työyhteisössä toimimisesta. Koen kuitenkin omaavani hyvät valmiudet siihen. Olen sosiaalinen ihminen ja tulen helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Osaan toimia myös vuorovaikutustilanteissa sekä työyhteisön jäsenenä. Kykenen myös työnjohtamiseen, mistä kokemusta on armeijassa kersanttina. Tarvitsen kuitenkin lisää kokemuksia muun muassa verkoistoissa toimimisesta sekä minun pitäisi luoda työelämäyhteyksiä. 

Innovaatio-osaamisessa minulla on kehitettävää, sillä minulla ei ole paljoa kokemuksia erilaisista projekteista eikä minkäänlaisista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Koen myös, että tietotaitoina on vielä alhaisella tasolla. Kykenen kuitenkin luovaan ongelmanratkaisuun tietyissä määrin.  

Kansainvälistymisosaamisessa on luonnollisesti kehitettävää. Kansainvälisyys on laaja käsite ja siitä oppii koko ajan uusia asioita muun muassa, monikulttuurinen tietämys lisääntyy. Kielitaito on ihan kohtalaisella tasolla. Sillä kykenee toimimaan oman alan työtehtävissä, mutta siinä on vielä kehitettävää. 

Koulutuskohtaisiin kompetensseihin verrattuna minulla on myös kehitettävää. Liikuntaosaaminen minulla on hyvällä tasolla. Erilaisten liikuntalajien perus tiedot ja taidot on hyvin hallussa sekä niiden soveltaminen eri ryhmien kanssa. Ymmärrän myös eri liikuntalajit mahdollisuutena ja välineenä muun muassa motoristen taitojen kehittämisessä. Kehitettävää silti tietysti riittää lajien soveltamisessa. Kokemusta tarvitsen myös lisää ja sitä kautta saada lisää tietotaitoa, mitä kaikkea voikaan tehdä eri ryhmien kanssa. 

Ihmisen hyvinvointi- ja terveysliikuntaosaamisessa minulla on vielä kehitettävää. Ennen kaikkea tarvitsen vielä tietotaitoa todella paljon lisää ihmisen kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tarvitsen myös lisää tietotaitoa, että osaan suunnitella tavoitteellisia harjoitus- ja valmennusohjelmia. Liikunnanohjaus minulta sujuu varmasti, mutta tietotaitoa tarvitsen vielä lisää sen suunnitteluun. 

Pedagogisessa ja liikunta didaktiivisessa osaamisessa minulla on myös kehitettävää ennen kaikkea suunnittelun puolella. Tässäkin tarvitsen lisää tietotaitoa erilaisista ohjaus- ja opetusmenetelmistä kuten myös liikunnan mahdollisuuksien hyödyntämisestä kasvun ja kehityksen tukemisessa. Työskentely vaihtelevissa ja älykkäissä ympäristöissä minulta onnistuu hyvin.  

Aktiviteettimatkailuosaamisessa on varmasti kehitettävää. Sillä minulla ei ole minkäänlaista kokemusta sellaisesta. Uskon kuitenkin, että erilaisten elämyksellisten liikunta- ja urheilutapahtumien tuottaminen onnistuu minulta, kunhan siitä saa vähän kokemusta. Liikunnan yhteiskunta-, johtamis- ja yrittäjäosaamisessa minulla on myös kehitettävää, sillä siitä ei ole mitään kokemuksia.  

Vili-Petteri Helenius, Liikunnanohjaajaopiskelija KAMK 

This is an example post, originally published as part of Blogging University. Enroll in one of our ten programs, and start your blog right.

You’re going to publish a post today. Don’t worry about how your blog looks. Don’t worry if you haven’t given it a name yet, or you’re feeling overwhelmed. Just click the “New Post” button, and tell us why you’re here.

Why do this?

• Because it gives new readers context. What are you about? Why should they read your blog?
• Because it will help you focus you own ideas about your blog and what you’d like to do with it.

The post can be short or long, a personal intro to your life or a bloggy mission statement, a manifesto for the future or a simple outline of your the types of things you hope to publish.

To help you get started, here are a few questions:

• Why are you blogging publicly, rather than keeping a personal journal?
• What topics do you think you’ll write about?
• Who would you love to connect with via your blog?
• If you blog successfully throughout the next year, what would you hope to have accomplished?

You’re not locked into any of this; one of the wonderful things about blogs is how they constantly evolve as we learn, grow, and interact with one another — but it’s good to know where and why you started, and articulating your goals may just give you a few other post ideas.

Can’t think how to get started? Just write the first thing that pops into your head. Anne Lamott, author of a book on writing we love, says that you need to give yourself permission to write a “crappy first draft”. Anne makes a great point — just start writing, and worry about editing it later.

When you’re ready to publish, give your post three to five tags that describe your blog’s focus — writing, photography, fiction, parenting, food, cars, movies, sports, whatever. These tags will help others who care about your topics find you in the Reader. Make sure one of the tags is “zerotohero,” so other new bloggers can find you, too.